Viikin opetus- ja tutkimustilan ruoantuotanto

Viikin opetus- ja tutkimustilalla toiminta painottuuyliopiston tutkimukseen, mutta tärkeää on myös ruoantuotanto. Tilan naudat tuottavat vuosittain 600 000 litraa meijeriin myytävää maitoa, jonka lisäksi nautojen rehuksi tuotetaan noin 1000 tonnia, eli miljoona kiloa säiliörehua. Säiliörehulla on nykyään käytössä hyvät korjuutekniikat ja -menetelmät, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet korkealaatuisen säiliörehun valmistukseen. Artturi Ilmari Virtanen loi säiliörehun valmistuksen periaatteet omassa työryhmässään jo varhain 1920–luvulla.

Härkäpapua ja viljaa tilalla tuotetaan vuosittain noin 200 000 kg ja ylijäämäsato myydään suoraan elintarviketeollisuudelle. Härkäpapua pidetään viljelyteknisesti melko hankalana, sillä härkäpavun kasvuaika on hyvin pitkä ja papu puidaan aina kuivana. Viikin opetus- ja tutkimustilalla ollaan oltu tyytyväisiä härkäpavun viljelyyn, sillä härkäpapujen viljelyn uskotaan osaltaan parantavan maaperää. Viikin opetus- ja tutkimustilalla on tutkittu härkäpavun kasvua ja todettu, että härkäpapu kannattaa ottaa aina mukaan tilan viljelykiertoon. Härkäpapujen viljelyn ansiosta sadon menekki tulee olemaan hyvä ja lisäksi maaperän kasvukunto paranee.

Tarkoitus on jatkaa härkäpavun viljelyä, sillä se on tärkeä kasvi myös maanparannuksen kannalta. Härkäpavun viljelyn jälkeen maan valkuaisainepitoisuus on aina erittäin tärkeä. Käytännössä kaikki Viikin opetus- ja tutkimustilalla tuotettu ravinto on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tuotantoa. Ruokaa käytetään elämän ylläpitoon ja se halutaan tuottaa puhtaasti, luonnonmukaisella tavalla.

Ruoantuotanto tutkimuksen aiheena

Ruoantuotanto voi myös osaltaan olla tutkimuksen aiheena, esimerkiksi ruoan puhdasta tuotantoa voidaan tarkkailla erilaisten testien avulla sekä ruoan sosiaalista kestävyyttä aina alkutuotannon juurista myyntiin, eli vähittäiskauppoihin asti. Erilaiset tutkimuslaitokset tutkivat erilaisia asioita, joten myös Viikin opetus- ja tutkimustilalle löytynee tulevaisuudessa paljon tutkimuskohteita.

Kaupungistuminen, eli urbanisoituminen aiheuttaa katoa maaseudulle ja monille maatiloille. Onneksi paluumuutto maaseudulle on jälleen alkanut ja ruoan tuotanto maaseudulla kaikkialla Suomessa tulee jatkumaan. Maaseutu kaipaa uusia verkostoja ja uutta teknologiaa, joka on hyvä tutkimusaihe myös Viikin opetus- ja tutkimustilalle. Viikin opetus- ja tutkimustila herättää ansaittua huomiota eri puolilla Suomea. Viikin opetus- ja tutkimustilaan pääsee myös tutustumaan ottamalla yhteyttä tilalle esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Viikin opetus- ja tutkimustilan lehmät pääsevät aina toukokuun alussa ulos laitumelle, ja lehmien riemua tulevat seuraamaan ihmiset läheltä ja kaukaa.